|
ELÄMÄNTILANTEITA:
Se oliko Karman laki
kun viikatemies sun haki
kesken rakkaudenhetkemme hurjan
jätti minut vain jälkeensä kurjan
Ei kestänyt vaari kai muoria
emme olleet enää me nuoria
vaan sai laakista pappia hakea
huuma nautinnon ollut ei makea
--------------------------
hiljaa tummuu yö
sataa
uni
odotus vie vain hetken
lääkärin vastaanotto
korvasta löytyy syy
salakäytävä
noudattakaa reseptiä
kerran
otin liikaa
herätkää
--------------------------
Ilta heittää kuun
varjon huoneeseen
Tähtein tuike silmät
kiinni luoneeseen
On aika mennä nukkumaan.
Uni tuopi uuden
toivon huoneeseen
Illan hämy silmät
kiinni luoneeseen
On aika mennä nukkumaan.
Ja vaikka kuinka uni
uutta lupailee
Ja tähdet nukkunutta
salaa suutelee.
Niin herätessä aina
hän huomaa kuitenkin
että melkein kaikki
on kuten ennenkin.
Siis on aika mennä nukkumaan.
--------------------------
leukaluusta,
tuonenpuusta,
roikkui murhamies.
hirtettynä,
häväistynä,
kuoli kukaties.
lauloi virren,
tuonenlintu,
haudattu ei kai.
utuisena,
sumuisena,
haamun pestin sai.
--------------------------
kumottaa taivaalla kultainen kuu,
askeleet katuun heijastuu,
illalla tapahtuu kummia.
lemuaa niityllä maatuva puu,
järven pinnasta kuvastuu,
illalla tapahtuu kummia.
avautuu huutoon äänetön suu,
toivoton tilanne mutkistuu,
illalla tapahtuu kummia.
vuosien saatossa maatunut luu,
salaisuus aikanaan paljastuu,
illlalla tapahtui kummia.
--------------------------
ja siellä, sen puun alla
tajusin kasvaneeni
erilleen itsestäni,
enkä enää ollut
sinut itseni kanssa.
ja kun ihmiset sen
näkivät,
sanoivat he vain,
"he kasvoivat erilleen"
eikä kukaan enää välittänyt
ja he käänsivät kasvonsa pois
ja menivät toimiinsa,
mikä oli sen ajan tarkoitus ?
ja Sinne minä jäin.
ja seisoessani siinä yksin
katselin kun poistuin,
enkä edes vilkaissut
taakseni, ja mietin,
"Olenko nyt vapaa..?"
--------------------------
minä asun lasipurkissa,
suuren pöydän reunalla.
ei meillä ole hilloa
kuin lauantaisin puurossa.
--------------------------
Polut,
jotka löysin
ovat puhki kuluneet
minulle vain uusia
mutta aina voi
eksyä uudelleen
löytämisen riemu
on kaikista syvin.
--------------------------
tahtoisin eksyä
jonnekin
vieraaseen kaupunkiin
jossa et tuntisi
minua vaikka
kuinka etsisit
ja jos haluaisin
tulla löydetyksi
soittaisin ja
sanoisin hei
MIETITTYÄ:
mistä lie tuo aatos tullu,
luulin olevani hullu.
mut sitpä senkin hokasin,
jo syntyessä sekosin.
--------------------------
tampereen rautatieasemalla->
Sielunravintona pizza,
lienee liian rasvainen.
Parempi kai olis puuro,
ei mikään epäterveellinen?
--------------------------
Toivoin olevani toinen
vaikken haluaisikaan
olla kukaan muu
en ole vielä täysin
määritellyt itseäni
toivoin jonkun tekevän
sen puolestani
olenko se
jonka muut näkevät
ja sanovat minun olevan
vai jotain aivan muuta?
--------------------------
olento jonka näin
peilissä en ole minä
luulisin
koskaan ei voi olla varma
ennen kuin vastaus syntyy
ja sekin vaihtuu
ainiaan.
--------------------------
maailmassa meille
joutuu hukkateille
tämä onpi jako
siis selvä hajurako
mitä kukin saa
et voi kuin valittaa
jos menee hiukan huonommin
niin selväähän on että
saat lisää kestää kuitenkin
ja niskaan kylmää vettä
ELÄIMIÄ:
kettu oli punainen
se puuhasteli illoin
kanan vei se saaliikseen
ja vihelteli silloin
saan tästä paistin oivan
ja viillokkia teen
niin taakse mäen loivan
se katos pensaaseen
--------------------------
Mulla oli lampi,
siellä asui sampi.
Kalastaja sammen vei,
jälkeen jäi vain yksi sei.
Siellä lammen pohjalla,
se etsii muita kaloja.
Mä sitä auttaa halusin,
sen sillin kanssa paritin.
Nyt on mulla kaloja,
saan niistä alkupaloja.
Mä siispä vesi kielellä,
syön kalasopan mielellä.
--------------------------
sillä näet nimittäin
viekkaan miehen tässä näin.
taskussaan on sillä hauki,
jolla onpi suukin auki.
suusta roikkuu kalan sen,
siima metrin mittainen.
kalan pyrstö väpättää,
vaikkei sitä kukaan nää.
viekas mies vain viheltää
ja mäen taakse häviää.
--------------------------
Tämä onpi krokotiili,
kotina on sillä Niili.
kaverinsa ei oo siili,
mutta niillä oli diili.
jokin juju siinä piili,
kun tippui siilin niskaan tiili.
saikin jäädä hetkeks viili,
nyt krokolla on siilin biili.
--------------------------
orava on hassu otus
sepä asuu puussa
sil on häntä pörröinen
ja kävynpala suussa
se siellä keikkuu oksistoissa
kuusenlatvaa halaa
jos se sua pelästyy
niin kotipesään palaa
--------------------------
on ansa
ja viinipuu
ja viinipuussa roikkuu ruumis
jänisansassa on mies
metsämies
ja jänis on paennut
--------------------------
LAULUKIRJASTA REPI POIS PALAN KISSA, KUN SE LUULI SITÄ HIIREKSI, VAIKKA EI SE OLLUT KISSAN VIKA. VAISTOJAANHAN SE VAIN TOTEUTTI JA OLIHAN KIRJA SENTÄÄN HIIRENKORVILLA.
--------------------------
linnunlaulu metsän suussa
lintu se lauloi metsän puussa
katseli kuusesta maailmaa.
--------------------------
lauloi lintu
lauloi kaksi
toinen pisti paremmaksi
--------------------------
kankaan mustan laitamilla
lauloi mustarastas.
kirjolintu taivaankaaren
sinisiipi vastas.
"mikä huoli veikkosella
sinitaivaan alla.
mieli musta mustarastaan
kankaan laitamalla?"
"mitä huolin lintu musta
sinitaivaan alla.
ei murhe lopu maailmasta
edes laulamalla!"
--------------------------
istui iltaa koiran kanssa nurmikolla kissa.
katsoi kuuta kumpainenkin aivan aatoksissa.
tuota tuumi kissimirrri; mistä tehty kuu?
koira oli aivan varma; aineena on luu!
pusikosta hiirulainen moista kummeksuu,
kaikkihan sen tietää että juustoa on kuu!
TOIVO:
yön varjot ja illan hehku
häipyvät aamun kajoon.
päivän alusta aamun alta
herää maailma uuteen eloon.
FIILIS:
Viemäri ei vie minnekään
Huomaa kuinka tuuli käy puissa kohisee
Lehdet repii mukanaan minne vie?
Iltaisin sataa ropisee katolle pisaroita
Aamulla on maassa kostea nurmella tanssia
Tanssin syksylle lehtien tanssin
Tanssin kanssa lehtien sen
Tanssi tulee maasta
Maassa lehdillä tanssien
Tahdon maata kosteudessa mullan tanssia
--------------------------
kuinka voisin kuunnella
kosken kuohun kohinassa
katsella kaunista rantaa.
vesisateen pauhinassa
tanssia pilvien kanssa.
--------------------------
Maalasin,maalasin,maalasin
raitaa.
Pitkää ja suoraa,
kapeaa, kaitaa.
laulelin laulua
hommissain
--------------------------
riimit tippuu,
niin kuin sade.
rankkana alas,
ei ylös.
kuin hissi,
joka oli
täynnä.
--------------------------
LIIKAA TIETOA
EI JAKSA
SELITYS LÖYTYY
SYY ON
MIETI
--------------------------
päässäni tieto,
lempeä, mieto,
hauska ja hassu,
ei kirpeä lain.
tahdotko ostaa vokaalin?
--------------------------
järkkäriruno->
Nytpä sekoo pääni tää,
eteeni en enää nää.
Paljon huomaamatta jää,
mut kaunis sentään onpi sää.
Ei jaksa välittää,
kun toiset selittää,
aidan ylittää
ja sanoo hähähää.
HUUMORI:
KUN KESÄKISSAA KUTITTAA
SITÄ PITÄÄ RAPSUTTAA
MUT MUISTA KÄYTTÄÄ KORTSUA
NIIN KUTITA EI JORTSUA
MIELENKIINTOISIA SANOJA:
Kukkanen,
nen-loppuinen
siispä sulle annan sen
kukkasen
sen-loppuisen.
--------------------------
ja juuri siinä oli se juuri se oli suuren suuri se meni läpi maan ja alas maailmaan kun satuin kaivamaan se juuri kasvoi vaan ja siitä tuli puu se kaakkoon kallistuu kun juureen takertuu sen mullan haju viileä ja kylmä. niin se on.
--------------------------
kysymys on siitä,
ettei sanat riitä!
loppuun asti kirjoittaa,
valmiiksi en koskaan
--------------------------
voin vaipua alle
vaipan maan
vaihdan vauvalta ensin
vaipan vaan
LYHYET:
mieti ananasta, sepä onkin vasta, sanana nasta.
--------------------------
Ympyrä, pyöreästi sanottu
--------------------------
koko nainen on kokonainen nainen.
--------------------------
onni,onni,onni,
mulla oli sonni.
HAIKU:
metsäinen keto
tuuli huutaa talvea
syksy on tullut
--------------------------
korpisoturi
meni sanattomaksi
kun luki runon
RAKKAUS:
olisitko ystäväni,
edes hetkisen,
ennen kuin taas aamu sarastaa?
kas, aamunkajo
illan erheet
usein paljastaa.
kulkisitko rinnallani,
pienen hetken vaan?
kas, elonmatka ihmisen
ei kestä kauankaan.
lähtisitkö mukaani,
jos tuntisit sä mun?
kas,kenties olen typerä
ja sinuun rakastun.
--------------------------
KUN AJANPYÖRTEEN KESKUUDESSA
TAIVALSIN MAAILMAN LAIDALLE
LASKIN KUKAN VIRTAASI JA
SUUTELIN OTSAASI
KUISKASIT KORVAANI SALAISUUDEN
JA ME HYMYILIMME KUIN LAPSET TOISILLEMME
KATSOIN KERRAN SILMIISI
JA USKALSIN TUNTEA MYÖS SURUA
IKUISEN KADOTUKSEN RINNALLA EI OLLUT
MUUTA KUIN IÄISYYS
JA SE OLI SINUSSA
TAHDOIN KOKEA SEN UUDELLEEN
VIETINKÖ AIKAA KANSSASI VAIN KOSKA HALUSIN
VAI OLIKO SIINÄ MUUTA
HALUSINKO TUNTEA LÄHEISYYTESI
NÄHDÄ AURINGON NOUSEVAN VIERELLÄSI
UHMATEN KADOTUSTA
HUUTAA NIMESI TUULEEN
PIIRTÄÄ KUVASI HIEKKAAN
NIMEN NIMIEN KIRJAAN
NAURAA MAAILMALLE JA POISTUA AJASTA
HETKI AIKAA VAIN MEILLE
--------------------------
laula minulle maailma,
laula elämä uus.
laula minulle unelma,
tähdet ja avaruus.
kerro minulle itsesi,
kerro elämä uus.
kerro minulle tahtosi,
toiveet ja todellisuus.
|
|
|
|
|
|
